SMS - Soft Message Service
Photo: Kansallisgalleria | Finnish National Gallery / Pirje Mykkänen

SMS - Soft Message Service

-taustaa ja työryhmän pohdintoja


SMS on Voyer-esitystrilogian viimeinen osa. Mistä trilogiassa ja SMS-esityksessä on kyse?
JOEL:
Homma lähti liikkeelle alun perin 2016 Teakissa, jossa opiskelin kolmatta vuotta. Mietin mistä esitystilanteessa on kyse ja päädyin tulokseen, että siinä on kyse välittömästä yhteydestä esiintyjän ja yleisön välillä. Halusin tehdä osallistavia esityksiä ja löysin ryhmän, joka halusi tehdä samanlaisia asioita. Sen ryhmän kanssa me tehtiin 2016 syksyllä Peep Show –niminen produktio, jossa lainattiin peep show –konseptia esitystaiteen kontekstiin.

Peep Show oli yhden esiintyjän esitys yhdelle katsojalle. Produktiota tehdessä esiin nousi kohtaaminen ja kommunikaatio ja siitä tuli ajatus jatkaa aiheen käsittelyä. Seuraava esitys oli Voyer syksyllä 2017. Voyerin ydinteemoina olivat katsominen, kohtaaminen ja kommunikaatio. Siinä käytettiin peep shown konseptia, mutta laajemmassa mittakaavassa. Siitä tuli ikään kuin levitetty peep show: 15 esiintyjää ja 15 katsojaa, valtava ikkuna välissä ja identtiset tilat kummankin puolin. 2017 tehtiin dramaturgi Elli Salon kanssa koululla demo, jossa läheteltiin tekstiviestejä esityksessä. Siitä syttyi idea tästä ja SMS:stä tuli tämän trilogian kolmas osa.

Miten katsominen, kohtaaminen ja kommunikaatio eroaa SMS:ssä perinteisestä esityksestä?
JUSSI:
Tässä esityksessä katsominen tapahtuu sekä perinteiseen tyyliin, mutta myös laitteen ja digitaalisen viestinnän välityksellä, jolloin yleisön katse siirtyy multimedian kautta esiintyjään.

KALLE: Tekstiviestit ja digitaalinen kommunikaatio sisältää huonoja puolia, mutta siinä on myös hyviä puolia, jotka tuo meitä lähemmäs toisiamme.

JOEL: Mun pedagogisena päämääränä on ymmärtää mitä mahdollisuuksia esityksen traditiossa on jäljellä, nimenomaan kohtaamisen ja kommunikaation kannalta. Miten esitystilanteessa voi kohdata yleisön kanssa ja löytää sieltä sellaisen elävän tilanteen, joka ruokkii sekä näyttämötilannetta että yleisöä?

Peep Show ja Voyer ovat molemmat olleet kokemuksellisia esityksiä, joissa yleisöllä on paljon tilaa tulkita ja toimia. Päämääränä SMS:ää tehdessä oli löytää miten kaksi esiintyjää pystyy luomaan vuorovaikutteisen suhteen yleisöön, kun suhde esiintyjien ja yleisön välillä ei olekaan 1:1 tai 15:15, kuten trilogian aiemmissa osissa, vaan 2:100. Katsoja istuu pimeässä katsomossa, mutta esitys rakentuu vuorovaikutuksesta. SMS käsittelee katsomista, kommunikaatiota ja kohtaamista, mutta myös esitystilannetta itsessään.

Millainen rooli yleisöllä on esitystilanteessa?
ALINA:
Me ollaan puhuttu siitä, miten perinteisessä katsomistavassa katsoja sammuttaa itsensä. Monet spontaanit reaktiot saatetaan kokea häiritseviksi tai vääriksi, esimerkiksi jos joku yleisössä nauraa liian äänekkäästi. Me pyritään antamaan katsojalle tila olla elävä ja reagoida haluamallaan tavalla.

JOEL: Osallistavassa esityksessä haastavin asia on se, että yleisöltä ei voi olettaa mitään tai odottaa mitään, mutta sille pitäisi sallia kaikki. Monesti näyttämötilanne voi herkästi hajota, jos se rakennetaan niin ettei se kestä vuorovaikutusta katsojan kanssa. SMS sallii yleisön läsnäolon. Tämä esitys ei mene rikki siitä, että katsoja on paikalla.

Mitä esityksessä tapahtuu?
JOEL:
SMS – Soft Message Service on esitys, jota voi vain katsoa, ja johon me kannustamme yleisöä osallistumaan. Esityksessä me pyydämme yleisöä lähettämään esiintyjille tekstiviestejä ja näissä tekstiviesteissä esimerkiksi kysymään kysymyksiä. Me pyydämme, että yleisö osallistuu esitykseen ja pyrimme luomaan sallivan tilan vuorovaikutukselle. Yleisö tuo siten tilaan ennalta määrittelemättömän tekijän. Se mitä esityksessä tapahtuu, jää siis nähtäväksi.

Teksti: Katri Naukkarinen